Opas pohjavillarotujen turkinhoito

Pohjavillaturkin hoito on yleensä melko helppoa. Peitinkarva suojaa hyvin likaantumiselta ja kastumiselta. Pohjavilla lämmittää peitinkarvan alla. Oikeanlainen turkinhoito pitää karvapeitteen hyvänä suojana niin kylmältä, märältä kuin lämmöltäkin. Turkinhoito vaatii kuitenkin säännöllisyyttä ja muutamiin ongelmakohtiin kannattaa kiinnittää huomioita.  Tässä postauksessa käymme läpi ongelmakohdat sekä hyvää turkinhoitorutiinia pohjavillaroduille. 

Pohjavillaturkin ongelmakohdat

Erityinen ongelmakohta pohjavillaturkin hoidossa on karvanlähtöaika. Pohjavilla uusiutuu - irtoaa ja kasvaa takaisin - pari kertaa vuodessa ja peitinkarva tavallisesti harvemmin, joskus jopa usean vuoden välein. Karvanlähtöaikaan, kun karva on irti eikä kaikki pääse tipahtamaan pois, saattaa takkuja ilmestyä tavallista enemmän. Erityisesti korvantaukset, kainalot ja nivusalue ovat herkkiä takkuuntumaan.Karvanlähtö on hyvin sotkuista hommaa sekä kodille, että ihmisasukkaiden vaatteille.

Monilla pohjavillaroduilla karvapeite on hyvin paksu, jolloin sen harjaaminen ihoa myöden voi olla haastavaa. Samoin on pesun laita: peseminen on vaikeaa saada tehtyä niin, että koiran ihokin puhdistuu. Aineiden huuhtelu pois turkista voi olla hankalaa.

Sama pätee kuivaukseen. Paksuun turkkiin jää herkästi kosteutta, ainakin kotikonstein tehtynä. Itsekseen paksua turkkia ei kannata jättää kuivumaan. Tällöin ihon bakteerikanta reagoi kosteuden kanssa, koira haisee märälle koiralle ja bakteeritulehdukset iholla (hotspot) ovat mahdollisia. Kosteassa turkissa koira myös palelee herkästi.

Karvapeitteen käsittely vaatii hieman osaamista, jotta karva ei vaurioidu käsittelyssä. Vaurioitunut karva on helpommin takkuuntuva, ja kun peitinkarvan sykli voi olla useitakin vuosia, kestää kauan ennen kuin vaurioitunut karva uusiutuu. 

Kastrointi/sterilointi voi olla hyvin ongelmallista paksuturkkisten koirien  kohdalla. Hormonaaliset muutokset saattavat vaikuttaa niin, että karva ei uusiudu normaalin tapaan, eli se ei irtoa kunnolla. Karvan määrä saattaa lisääntyä yllättävästi ja aiheuttaa ongelmia niin turkin hoidossa kuin lämmön säätelyssäkin. 

Leikattu turkki taas menettää hyvät ominaisuutensa, koira voi olla pelkän pohjavillan varassa joka läpäisee vettä ja likaa paljon enemmän kuin aiemmin. Leikattu karvapeite ei välttåmättä koskaan palaudu normaaliksi, eli jos päätyy ajelemaan turkin, joutuu usein ajelemaan sen useamman kerran vuodessa. 

Miten pohjavillaturkkia kannattaa hoitaa?

Pohjavillaturkki kannattaa harjata läpikotaisin parin viikon välein. Sopivat välineet ovat karsta ja kampa. Karsta usein mediumina niin piikkien pituuden kuin karstan kovuudenkin suhteen on sopiva. Harjaus tehdään osio kerrallaan niin että pystyt näkemään koiran ihon jakausten välistä. Käytä kampaa tarkistaaksesi, että harjattu kohta on varmasti selvä. Harjatessa turkki kannattaa kosteuttaa ensin suihkutettavalla hoitoaineella tai selvitysaineella. Tämä suojaa karvapeitettä vaurioitumiselta. Karvanlähtöaikaan harjaamista joutuu usein tihentämään. 

Kun turkki tuntuu rasvaiselta, koira haisee tai karvanlähtö on kunnolla käynnissä, on pesun aika. Tällöin pääsee eroon suurimmasta osasta irtoavaa karvaa kerralla. Hyvin kosteuttava hoitoaine tekee karvan liukkaammaksi ja auttaa sitä irtoamaan helpommin. Föönaus on hellävarainen keino sekä koiran että karvan kannalta poistamaan irtoavaa karvaa. Turkki saadaan myös kunnolla kuivaksi, jolloin ihotulehdusten riski pienenee. 

Pesu on useimmille pohjavllarotuisille koirille tarpeen lähinnä karvanlähtöaikaan, ja niiden välillä ehkä kerran tai kaksi - kaikkiaan 3-4 kertaa vuodessa. Erityisen paksuille turkeille jotka ovat menettäneen kunnollisen karvanlähtösyklin, voi joutua pesemään useammin. Toki tassuja ja mahanalusta joutuu pesemään useammin .

Pohjavillarotunen pentu

Pentukoulutukseen tulisi pohjavillarotuiselle pennulle liittää totuttaminen pesuun, fööniin, harjaamiseen ja kampaamiseen. Erityisen tärkeä on föönaukseen totuttelu. Pentua kannattaa myös pestä säännöllisin välein, vaikka turkki ei olisi likainen.

Lisäksi kaikille koirille tulisi opettaa tassujen nostelu kengitysasennossa,  tassujen ja varpaiden käsittely, kynsien leikkaus, sekä suun ja korvien tutkiminen. 

Lopuksi

Pohjavillaturkki on kaikenkaikkiaan helpoimmasta päästä hoitaa, mikäli koira on tottunut pesuun ja harjaukseen. Kastrointi/sterilointi saattaa tehdä sen vaikeammaksi karvan määrän lisääntyessä ja laadun muuttuessa pehmeämmäksi (näin ei toki kaikille käy). Hyvä rutiini on käydä turkki läpi kirsusta hännänpäähän harjaten vähintään joka toinen viikko, sekä pohjavillapesu pari-kolme kertaa vuodessa. Näin turkki pysyy hyvänä ja helppohoitoisena ja koti siistinä.Tassutaikurissa pohjavillapesuun kuuluu myös tassujen trimmaus ja kynsien leikkaus sekä kevyt muotoilu, jos omistaja niin haluaa.

Käy katsomassa myös aiheeseen liittyvä video

Syvällisempää tietoa pohjavillarotujen karvapeitteen käyttäytymisestä ja hoidosta

Muut kirjoittamani postaukset pohjavillarotujen turkinhoidosta